Helsingissä tarvittiin 1820-luvun lopulla kipeästi edustavaa ja tyylikästä juhlatilaa. Raatihuone oli käynyt auttamattoman pieneksi ja kysyntää oli. Helsingin maistraatin 29.11.1827 pidetyssä kokouksessa kiinnitettiin huomiota kelvollisen hotelli- ja ravintolaelinkeinon harjoittajan puuttumiseen. Päätettiin perustaa hotelli Seurahuone ja tammikuun 29. päivänä 1828 päätettiin uuden osakeyhtiön johtokunnasta. Uuden, arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman hotellin avajaisia juhlittiin joulukuun 8. päivänä 1833.

Perustamisvuodestaan 1833 lähtien Helsingin Seurahuone on ollut yksi Suomen legendaarisimmista ruokailu-, majoitus- ja juhlapaikoista. Lähes kaikki tärkeä, hauska, uusi tai muistettava mitä Suomessa tuona aikana tapahtui, tapahtui juuri Seurahuoneella. Helsingin Yliopiston 200-vuotis juhlat heinäkuussa 1840 kestävät viisi päivää ja Seurahuoneella järjestettiin niin Suomen ensimmäiset oopperaesitykset (1852), populäärikonsertit (1882), varieteet (1892) kuin elokuvanäytöksetkin (1896).

Vanhaksi käyneelle hotellille etsittiin vuosina 1911-1912 kiivaasti uutta paikkaa ja apuun tuli vuonna 1902 hotellin johtoon tulleen Wilhelm Noschiksen ystävä, vakuutusyhtiö Kalevan johtaja Uno Kurtén. Uudelle hotelli Seurahuoneelle varattiin tilat Kaivokadun ja Heikinkadun kulmaan rakennettavasta Kalevan palatsista. Hotelli Seurahuone lunasti paikkansa tapahtumien keskipisteenä myös uudessa, Armas Lindgrenin piirtämässä talossa. Uusi 1913 avattu Hotelli Seurahuone oli palveluidensa ja puitteidensa puolesta aikakautensa ihme; jokaisessa huoneessa oli mm. puhelin, lämmin vesi ja keskuslämmitys.

Ensimmäisen Maailmansodan aikana hotelli muuttui emigranttien ja poliittisten pakolaisten piilopaikaksi. Ensimmäinen maailmansota, Kansalaissota ja kieltolaki lähes samanaikaisena vaativat ravintoloitsijalta paljon. Wilhelm Noschis mm. siirsi Seurahuoneen osakkeet vaimonsa Anna Noschiksen nimiin. Näin Seurahuoneesta tuli ruotsalaista omaisuutta ja se helpotti hotellin toimintaa ja Venäjältä tulleiden pakolaisten elämää. Kieltolain loppuaikana sen uskottavuus katosi ja Seurahuoneellakin saattoi 1920-luvun lopulla nauttia miltei kaikkia alkoholijuomia. Seurahuoneella tehtiin myös II Maailmansodan aikaan monia merkittäviä päätöksiä. Henkilökunta palveli asiakkaita antaumuksella ja Seurahuoneen keittiön maine kiiri. Tutuiksi tulivat maan poliittinen johto, suurten yritysten päättäjät, ulkomaiset tähtivieraat ja kotimaiset eturivin taiteilijat.

1970-luvun alussa kaupungin parhaalla liikepaikalla olevan Seurahuoneen vuokraa nostetaan ja tilalle suunnitellaan supermarkettia. Yli 80-vuotias Anna Noschis joutuu luopumaan suvun 70 vuoden hallinta-ajan jälkeen hotellista. Uhkaava tilanne raukeaa ja Kaleva vuokraa hotellin Vuoristo-yhtiöille.

Vuonna 1973 hotelli siirtyy Elannolle ja 1996 Elannon ja Restel Oy:n yhteistyön myötä Restel Oy:n manageeraukseen. Vuonna 2004 hotelli siirtyy kokonaan Restel Oy:n operoitavaksi ja talvella 2006 tehdyn kokonaisvaltaisen remontin jälkeen se avautuu 18.4.2006 historialliseen arvoonsa uusittuna.

Nykyään Hotelli Seurahuone Helsinki on korkeatasoinen, tyylikäs liikemieshotelli aivan Helsingin ydinkeskustassa. Historiallisesti yli 170-vuotias Seurahuone on yksi Suomen perinteikkäimmistä hotelleista ja kansainvälisestikin luksustasoa. Lämminhenkinen hotelli on yhdistelmä niin vanhan ajan hienostunutta henkeä ja tyyliä kuin modernia, tasokasta palveluakin. Yksilöllisten huoneiden lisäksi laadukas tunnelma jatkuu myös talon ravintolassa, baarissa ja Juhlakerroksessa.